28.11.2016 18:45

Ei oo Lahden voittanutta - kisakaupunkina

Lahden seutu on yksi Suomen hiihtokeskuksista Puijon, Rukan ja Vuokatin ohella. Salpausselkä hyppyrimäkineen ja myös Hollolan puolella kiertelevine latuineen on kansallisen hiihtourheilun symboli. Ilman kaupungin ja paikallisten yritysten myötämielistä vaikutusta Salpausselän kisoja ei olisi ollut mahdollista Lahdessa järjestää. Yritykset ovat antaneet merkittävän panoksen kisojen onnistumiselle ja ymmärtäneet tapahtuman markkina-arvon laajasti. Salpausselän kisojen järjestäminen ja niiden onnistuminen katsottiin pitkään kaikkien lahtelaisten kunnia-asiaksi.

Hiihtostadionilta avautuva näkymä kaupunkiin MM-kisoissa 1958

Lahtelaisuuteen on kuulunut modernin ihailu. Sitä eivät ole kahlinneet hyvässä tai pahassa pitkät kaupunkiperinteet. Lahti tunnettiin pitkään Suomen nuorimpana kaupunkina. Sitä on kutsuttu myös heimojen sulatusuuniksi ja ”Suomen amerikkalaisimmaksi kaupungiksi”. Sotien jälkeen kaupungista tuli karjalaisten siirtolaisten ja myös muun maassamuuton keskus. Elinvoimainen Lahti on ollut merkittävä kasvukeskus sotien jälkeen.

Lahtelaisuuteen liitetään myös luonto. Maisemaan kuuluvat metsäinen ja mäkinen Salpausselkä sekä Vesijärvi. Puhdas vesi on tärkeä paikallinen raaka-aine.

Nämä tekijät ovat omalta osaltaan edesauttaneet Salpausselän kisojen syntyä ja kehitystä. Yllättävän nopeasti Lahdesta muotoutui merkittävä talviurheilun keskus. Urheilusta tuli tärkeä osa lahtelaisuutta ja sitä on hyödynnetty paikallisidentiteetin vahvistamisessa.

Teksti: Ote Hiihdon MM-kisat 1926-2017 -historiikista 
Kuvat: Lahden Hiihtomuseon kokoelmat

Ainutlaatuiseen Salpausselän MM-kisaperinteeseen voi tutustua nyt myös uutuuskirjan "Hiihdon MM-kisat 1926-2017" sivuilla.

Kirjaostoksille pääset tästä!

Lue lisää